Äiti aloitti työt muutama viikko sitten ja siksi minäkin olen ollut jonkin aikaa hiljainen. Äiti kun osaa olla aika kärttyinen väsyneenä työpäivän päätteeksi... ja varsinkin jos hänellä on ensin ollut koulua ja sitten vielä koko ilta töitä! Koulussakin on kuulemma tulossa nyt pari tenttiä ja äiti on pyytänyt saavansa joka päivä hetken rauhan jotta saisi lukea.

Minä en pahemmin lukemisista perusta! Miksi sitä kahlata paperia läpi kun se maistuukin niin pahalta. Paljon mukavampaa on löhöillä parvekkeella, viileällä betonilla ja katsella ohikulkevia ihmisiä ja koiria. Aurinkokaan ei porota tummaan turkkiin, mutta lämmittää silti tarpeeksi ettei tule kylmä. Äiti ja isikin viihtyvät paaaaljon pitempään ulkona minun kanssani kun on kaunis sää. Saan haistella kaikessa rauhassa jokaisen puskan ja mättään, joka vaikuttaa hyvältä ja saan kulkea juuri siihen tahtiin kuin omat pikku tassuni jaksavat tepsuttaa. Kotipihalla kylläkin aina iskee laiskuus ja hidastelen kunnes äiti luovuttaa ja nappaa minut syliinsä ja suukottaa minua ja kantaa rapun ovelle. :) kivaa!


Pihalla päivää paistattelemassa kesän ensimmäisenä aurinkoisena päivänä :D